Rajauskerroin DSLR-kameroissa
Rajauskertoimelle on monta nimeä. Yleisiä nimiä ovat mm. kuva-alakerroin ja puhekielessä croppikerroin. Englanniksi termi on esim. crop factor tai focal length multiplier. Rajauskertoimella tarkoitetaan DSLR-kameran kennon koon suhdetta perinteiseen SLR-kameran 35mm filmikokoon. Edullisissa DSLR-kameroissa kenno on yleensä pieni, jolloin kerroin on esim. 1,6x. Tästä huolimatta kenno on monta kertaa suurempi kuin pokkarikameroissa. Ammattikameroissa on usein iso 35mm leveä kenno, jolloin rajauskerrointa ei ole.
Alapuolella taulukossa on Canonin uusimmat DSLR-kamerat ja niiden rajauskertoimet. Kameroiden alapuolella näet objektiivin kuvassektorista miten kennokoko vaikuttaa kuvausalaan (liikuta hiirtä kameroiden päällä). Nikonin DSLR runkojen kennokoko on helppo muistaa, koska se on aina 1,5x, paitsi uusi D3, jossa on täysi kenno.
| Rajauskerroin 1.6x (Canon) tai 1.5x (Nikon) | Rajauskerroin 1.3X | Iso 35mm kenno |
|
Canon EOS
D30 Canon EOS D60 Canon EOS 10D Canon EOS 20D Canon EOS 30D Canon EOS 40D Canon EOS 300D Canon EOS 350D Canon EOS 400D Canon EOS 450D Kaikki Nikonit paitsi ei D3 |
Canon EOS-1D Canon EOS-1D Mark II Canon EOS-1D Mark II N Canon EOS-1D Mark III |
Canon EOS 1Ds Canon EOS 1Ds-Mark II Canon EOS 5D Nikon D3 |
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
||
|
|
|
|
|
Kuvassa ylhäällä on Canon 17-40/4L ja sen mukana tuleva vastavalosuoja EW-83E. Kuten sektoreista näkyy vastavalosuoja tarjoaa kunnollisen suojan vain jos käytetään täyden kennokoon kameraa. 1.3x kertoimella suojasta on jotain apua, mutta 1.6x kertoimella suoja ei auta juuri mitään. Tähän objektiiviin sopii myös suppeampi suoja EW-83DII, joka on paljon parempi vaihtoehto jos käytössä on pienen kennokoon kamera.
Rajauskertoimen vaikutus kuvan rajaukseen
Kuvaussektorin pienentyminen vaikuttaa vastaavasti kuvan rajaukseen. Seuraavasta kuvasta näkee miten kuva olisi rajautunut riippuen siitä missä rungossa objektiivi olisi kiinni.

Ison ja pienen kennokoon hyödyt ja haitat
Seuraavassa taulukossa on lueteltu ison ja pienen kennokoon positiivisia puolia.
| Iso Kenno | Pieni kenno |
| Pienempi kohina | |
| Kameran pieni koko | |
| Usein suurempi tarkkuus | |
| Edullinen | |
| Hyvä wide-kuvauksessa | |
| Hyvä tele-kuvauksessa | |
| Syväterävyys lyhyempi (joskus etu, joskus haitta) | |
| Syväterävyys pidempi (joskus etu, joskus haitta) | |
| Täyden kennokoon kameroihin sopivien objektiivien vastavalosuojat oikean kokoisia isolle kennolle. | |
| Voidaan käyttää pienelle kennolle suunniteltuja objektiivejä | |
| Parempi (isompi) näkymä objektiivin läpi. Helpompi tarkentaa silmämääräisesti. | |
| Objektiivit pienempiä ja yleensä halvempia (EF-S, Sigman DC)) | |
| Ei niinkään kennosta johtuva ero, mutta isorunkoisessa kamerassa AF-toimii joskus nopeammin kuin pienessä rungossa. Ero lähinnä pitkillä telelinsseillä. | |
| Täyden kennokoon kameroihin sopivien objektiivien päässä voidaan käyttää pienempiä ja siten halvempia suotimia (tarvitaan Step Down rengas) | |
| Täydellä kennolla AF toimii f8:lla, hyvässä valossa toimii myös 1,3x:llä. | |
| Täyden kennokoon kameroihin sopivien objektiivien objektiivien piirrosta käytetään ainoastaan keskiosa (sweet spot). Mahdollinen reuna-alueiden huonompi piirto tai vinjetointi ei tule näkyviin. |






